Avioehtosopimus

Avioehtosopimus on asiakirja, jolla puolisot voivat sopia omaisuutensa jakamisesta avioliiton päättyessä. Avioehto voi vaikuttaa sekä avioerotilanteessa että silloin, kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Avioehdon tekeminen on ajankohtaista monenlaisissa elämäntilanteissa, koska sillä voi esimerkiksi:

• suojata ennen avioliittoa hankittua omaisuutta
• sopia perintönä tai lahjana saadun omaisuuden asemasta
• turvata yritystoimintaan liittyvää omaisuutta
• huomioida uusperheen tai aiemmasta suhteesta olevat lapset
• selkeyttää puolisoiden taloudellista tahtoa etukäteen

Avioehtosopimuksen tekeminen ei tarkoita epäluottamusta puolisoon. Usein se on yhteinen ja käytännöllinen tapa varautua tulevaisuuteen. Kun asiat on sovittu selkeästi etukäteen, puolisoiden ja läheisten ei tarvitse myöhemmin arvailla, mitä on tarkoitettu.

Ilman avioehtoa puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä omaisuus voidaan jakaa avioliittolain mukaisesti tasan puolisoiden välillä. Avioehtosopimuksella tästä voidaan poiketa. Sopimus voi olla laaja tai rajattu sen mukaan, mitä puolisot haluavat.

Avioehto voidaan tehdä jo ennen avioliittoa, mutta myös avioehtosopimus avioliiton aikana on mahdollinen. Jos avioehto tehdään jälkikäteen, molempien puolisoiden on hyväksyttävä sen sisältö. Avioehto jälkikäteen voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi silloin, kun elämäntilanne muuttuu, toinen puolisoista aloittaa yritystoiminnan, saa perintöä tai puolisot haluavat muuten päivittää taloudellisia järjestelyjään.

Avioehtosopimus voidaan laatia eri tavoin. Täysin poissulkeva avioehtosopimus tarkoittaa, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Osittainen avioehto voi puolestaan koskea vain tiettyä omaisuutta, kuten yritystä, sijoitusomaisuutta, kiinteistöä, perintöä tai lahjana saatua omaisuutta. Avioehto voidaan laatia myös siten, että se vaikuttaa eri tavoin avioerossa ja kuolemantapauksessa.

Avioehto kuoleman varalta kannattaa suunnitella erityisen huolellisesti. Avioehto voi vaikuttaa lesken asemaan, kuolinpesän varoihin ja myöhempään perinnönjakoon. Siksi avioehto, testamentti ja muut tärkeät asiakirjat on hyvä tarkastella kokonaisuutena. Näin voidaan varmistaa, että asiakirjat tukevat samaa tahtoa eivätkä aiheuta ristiriitoja läheisille.

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Se on päivättävä ja puolisoiden on allekirjoitettava se. Lisäksi tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa, jotka todistavat allekirjoitukset oikeiksi. Avioehto todistajat on tärkeä huomioida jo allekirjoitusvaiheessa, sillä muotovirhe voi vaikuttaa asiakirjan pätevyyteen.

Avioehdon rekisteröinti on välttämätön osa avioehtosopimuksen voimaantuloa. Avioehtosopimuksen rekisteröinti tehdään Digi- ja väestötietovirastossa, jonne toimitetaan alkuperäinen, kynällä allekirjoitettu avioehtosopimus sekä rekisteröintihakemus. Ilman rekisteröintiä avioehto ei tule voimaan.

Moni pohtii myös, onko avioehto julkinen. Avioehdon rekisteröinnistä jää tieto viranomaisen rekisteriin, mutta sopimuksen laatimista ei tarvitse käsitellä julkisesti. Jos asiakirjan julkisuus tai tietojen käsittely mietityttää, asiasta kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa avioehdon laatimisen yhteydessä.

Avioehtosopimus voidaan laatia asiantuntijan, lakimiehen tai muun asiaan perehtyneen avustajan tuella. Jos käytössä on avioehtosopimus asiamies tai muu asiantuntija, hänen tehtävänään on auttaa sanoittamaan puolisoiden tahto selkeäksi ja varmistaa, että asiakirja täyttää lain vaatimukset. Tämä on tärkeää, sillä avioehto voi vaikuttaa merkittävästi puolisoiden ja perillisten asemaan myöhemmin.

Memoria auttaa sinua avioehtosopimuksen, testamentin, perunkirjoituksen ja muiden tärkeiden asiakirjojen järjestämisessä. Ota yhteyttä lähimpään Memoria-hautaustoimistoon, kun haluat keskustella omasta tilanteestasi rauhassa ja ymmärrettävästi.