Hautauskulttuuri Suomessa

Yleistä hautauskulttuurista Suomessa

Hautauskulttuuri

Hautauskulttuuri on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti ihmisten uskomusten ja uskonnon mukana.
Kirkko on ollut keskeinen vaikuttaja hautaustapojen muotoutumisessa.

Eräs kulttuurin kehittymisestä kertova merkkipaalu on hautajaisten viettäminen:
kansa tai heimo joka välittää kuolleistaan, on kehittänyt uskomuksiaan siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Keskiajalla hautaaminen siirtyi kirkkojen yhteyteen. Uskottiin, että kirkkotarha oli ainoa paikka, jossa kuolleet saivat rauhan. Säätyerot näkyivät hautapaikassa ja hautaustoimituksessa.

Perinne jota noudatetaan vieläkin on, että vainaja valmistellaan haudattavaksi pesemällä ja pukemalla juhlavaatteisiin. Länsi-Suomessa tuli 1800-luvun lopussa käyttöön valkoinen, yksinkertainen kuolinpaita. Itä-Suomessa kuollut puettiin vielä 1900-luvun alussa täyteen juhla-asuun tai etukäteen vainajan itse valmistamaan kuolinvaatteeseen. Myös tänä päivänä vainaja voidaan pukea omiin vaatteisiin. Erona menneeseen on, että voidaan käyttää juhla-asua, mutta myös lempivaatetta tai vaikkapa yöpukua.

Arkun historia

Arkulla on pitkät perinteet ja sitä käytettiin jo esikristillisellä ajalla. Muinaissuomalaiset ajattelivat haudan vainajan kodiksi ja asunnoksi. Talon miesväki veisti arkun ja se tehtiin niin paksusta honkapuusta, että siihen riitti yksi puu.

1800-luvun lopulla yleistyi tapa, jossa puusepät huolehtivat arkun valmistamisesta ja näistä puusepän verstaista kehittyi myöhemmin 1900- luvulla nykyisen kaltaisia hautaustoimistoja. 
Arkkujen teollinen valmistus käynnistyi, sotien aikana ja sen jälkeen

1600-luvulla arvellaan arkkujen olleen yksinkertaisia ja maalaamattomia.
1800-luvulla esiintyy jo mustaksi maalattuja arkkuja, sekä sametti- tai verkaverhoilu yleistyi
1900-luvun alussa käytettiin vielä osittain maalaamattomia arkkuja, mutta ammattimaisten arkun valmistajien myötä arkkuvalikoima alkoi kehittyä.   

Ensin arkku oli soutuveneen muotoinen, ruuhi, jolla vainaja pääsi matkalle vesien yli ja se oli päällystetty joko paperilla tai mustalla kankaalla. Lasten arkut olivat valkoisia.
Veneen muotoinen kankaalla verhoilu arkku on suomalainen erikoisuus. Tyyli on peräisin Karjalasta, ajalta jolloin osa tavoista periytyi sieltä. Tänä päivänä mallia on yhä saatavilla, mutta sitä käytetään harvemmin.

Hautausmuoto

Polttohautaus yleistyi pronssikaudella ja oli vallalla vuoteen 1050, kristinuskon vakiintumiseen asti. 
1900- luvun alussa Suomessa alettiin taas miettiä tuhkausta vaihtoehtona arkkuhautaukselle.
Ensimmäinen krematorio, Hietanimen krematorio valmistui, jo vuonna1926.  Seuraava krematorio Suomessa perustettiin vasta noin neljäkymmentä vuotta tämän jälkeen. Nykyään krematorioita on kaikilla suurimmilla paikkakunnilla. Suomessa tuhkahautaukset ovat 1990- luvulta yleistyneet  ja koko maassa tuhkahautauksia on noin 44 %. Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa prosentti on jo huomattavasti suurempi 70 -80% luokkaa.

Vuosien varrella tuhkan hautaamisesta on ollut erilaisia tapoja ja sääntöjä. 
Aiempina vuosina oli poliisilta haettava tuhkauslupa. Hakemuksessa vainajan lähiomaisen tuli allekirjoittaa vakuutus ettei tuhkattava vastustanut polttohautausta. 
Sittemmin tästä lupakäytännöstä luovuttiin eikä nykyisin tarvita erillistä lupaa tuhkausta varten.

2000-luvun alussa hautaustoimilaki oli hetken sallivampi ja tuhkan tai uurnan sai haudan ja säilyttää vapaammin. Hautaustoimilakia uudistettiin 2004 ja siinä määriteltiin tuhkan hautauksesta tarkemmin. 
Tuhka on haudattava tai sijoitettava pysyvästi vuoden kuluttua tuhkaamisesta, ja jos
hautaaminen tulee muualle kuin hautausmaalle, on oltava alueen omistajan tai haltija lupa.

Hautajaisten suunnittelu

Voit suunnitella ja tilata hautajaiset etänä nettisivuillamme suunnittelusovelluksessa tai aloittaa suunnittelun yhdessä kanssamme.

Lue lisää

Arkut ja hautaaminen

Hoidamme pieteetillä kaikki hautaamiseen ja hautajaisiin liittyvät järjestelyt. Saat meiltä mm. kuljetukset, arkut, uurnat, kukat ja adressit.

Lue lisää

Vainajan muistotilaisuus

Autamme sinua järjestämään muistojuhlan, jossa eletty elämä on läsnä sellaisena kuin toivot – yhdessä paikkakuntasi parhaiden toimijoiden kanssa.

Lue lisää

Perunkirjoitus ja jäämistöoikeus

Teemme perunkirjoitukset oikein, määrämuotoisena ja ajallaan laadittuina sekä neuvomme ja autamme kuolinpesän asioiden hoidossa.

Lue lisää

Hautakivi ja haudan somistus

Meiltä hankit hautakivien lisäksi hautalyhdyt, muistoesineet ja kukat, joilla somistat haudan persoonalliseksi. Kunnostamme myös vanhat hautakivet.

Lue lisää

Näin minä haluan -vihko

Hautajaisista on usein vaikea puhua ennakkoon läheisten kanssa. Näin minä haluan -vihkoon voit kirjata toiveesi omien hautajaistesi järjestelyiksi.

Lue lisää